Autismislangia, osa 1

Moni äiti tai isä alkaa etsiä tietoa autismista siinä vaiheessa, kun lapsella epäillään autismikirjon häiriötä tai viimeistään ainakin silloin, kun lääkäri lätkäisee diagnoosinumeron paperille. Vertaistuen merkitys voi olla aivan korvaamattoman tärkeää. Itse liityin Facebookissa autististen lasten vanhemmille tarkoitetuihin ryhmiin, sillä halusin palavasti tietää, mitä tässä tilanteessa nyt sitten kuuluu tehdä. Diagnoosi oli uunituore ja olin ihan ulapalla. Lueskelin paljon vanhoja keskusteluketjuja ja tajusin aika pian, että tällä jutulla on ihan oma slanginsa, jota luultavasti vain erityislapsien läheiset ymmärtävät ja puhuvat sujuvasti. Olen vieläkin vähän arka kirjoittamaan mitään aiheesta, sillä pelkään olevani se tollo, joka käyttää ihan vääriä nimityksiä täysin väärissä asiayhteyksissä. Ainakin näiden alle listaamieni sanojen merkityksen olen kuitenkin oppinut tai sisäistänyt edes jollain tasolla.

Nepsy – Lyhenne tulee sanasta neuropsykiatria. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat autismin ja muiden autismikirjon häiriöiden lisäksi muun muassa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt ADHD ja ADD, kielelliset erityisvaikeudet ja Touretten oireyhtymä.

Itse en ole vielä päässyt sinuiksi tämän lyhenteen kanssa. Se kuulostaa omaan korvaani todella hassulta. Niin kuin tupsu, höpsö, lypsy tai napsu. Ehkä joskus tulevaisuudessa opin käyttämään nepsyä luontevasti lauseessa. Ehkä.

Nentti – Neurotyypillinen, eli ihminen, jolla ei ole mitään diagnosoitua neuropsykiatrista häiriötä.

Assi tai as-henkilö – Ihminen, jolla on autismikirjon häiriöihin kuuluva Aspergerin oireyhtymä. Asseilla on harvoin kielen tuottamiseen liittyviä vaikeuksia. Päinvastoin he saattavat jo hyvin pieninä puhua täydellistä ja sujuvaa kirjakieltä. Asseilla ei myöskään ole esimerkiksi oppimisvaikeuksia niin paljon kuin muilla autismikirjon henkilöillä. Vaikeudet kuitenkin voivat olla samanlaisia: he tulkitsevat puhetta kirjaimellisesti, toisten ihmisten tunteiden ymmärtäminen on hankalaa ja rutiineista kiinni pitäminen tärkeää.

Kuuluisia asseja ovat esimerkiksi näyttelijä Anthony Hopkins, laulaja Susan Boyle ja Kurt Cobainin leski Courtney Love. Myös muun muassa Woody Allenin, Bill Gatesin ja Albert Einsteinin on sanottu olevan Aspergerin syndroomaisia.

Ekko – Autismikirjon henkilöillä voi olla erilaisia erityisen mielenkiinnon kohteita. Nämä ekkot saattavat olla muiden mielestä joskus tosi erikoisiakin. Ne voivat myös vaihdella tai pysyä samoina koko elämän ajan. Jotkut ovat kiinnostuneita pienoisrautateistä, toiset ainoastaan Suomessa tavatuista lintulajeista ja kolmannet tietokoneiden näytönohjaimista. Omaan ekkoon keskittyminen rauhoittaa ja tekee onnelliseksi. Läheisten kärsivällisyys voi kuitenkin olla koetuksella, jos perheenjäsen haluaa koko hereilläoloaikansa puhua ainoastaan Pohjois-Mariaanien historiasta.

Omalla lapsellani en ole suuremmin ekkoja vielä havainnut. Hän toki katsoisi Ryhmä Hauta mielellään vaikka kahdeksan tuntia päivässä, mutta niin tekisi varmaan aika moni muukin 2,5-vuotias. Emme myöskään ole vielä kuulleet luennointia aiheesta, sillä lapsi ei ainakaan toistaiseksi puhu mitään. Vesisateen ihannoinninkin yhdistän enemmän aistipuolen juttuihin.

Pute – Tämä on varmaan kaikille muille maailman ihmisille itsestäänselvyys, mutta häpeäkseni joudun myöntämään, että itselläni meni jonkin aikaa tajuta, että mistä tai kenestä on kyse. Pute on tietenkin puheterapeutti. Monet autistiset ihmiset tarvitsevat puheterapiaa, sillä kielenkehityksessä, kommunikointitaidoissa ja vuorovaikutuksessa voi olla suuriakin vaikeuksia. Osa autismikirjon henkilöistä on täysin puhumattomia. Tällöin käytetään puhetta korvaavia menetelmiä, kuten esimerkiksi kuvia tai tukiviittomia.

Tote tai TT – Toimintaterapeutti, tietenkin. Autismikirjon häiriö vaikuttaa usein ihmisen toimintakykyyn. Toimintaterapiasta on tarkoitus saada apua arkeen niin, että autistinen ihminen pystyy toimimaan mahhdollisimman itsenäisesti rajoituksistaan huolimatta.

Melttari, saada melttarit – Termi tulee suoraan englannin kielen sanasta meltdown eli sulaminen. Melttarit tulee silloin, kun autismikirjon henkilö kuormittuu liikaa esimerkiksi aistiärsykkeistä tai muusta epämiellyttävästä tilanteesta johtuen ja kuuluisa stressikuppi läikkyy yli. Viimeinen pisara ja melttareiden aiheuttaja voi siis olla ihan mikä vain muiden ihmisten mielestä vähäpätöiseltä vaikuttava asia.

Mieheni kutsuu melttareita kiukuksi tai pieneksi harmitukseksi. Sitä ne eivät todellakaan ole, mies vain on korrekti. Minä sanon näitä paskahalvauksiksi. Luulen, että äitini on joskus käyttänyt tätä termiä omassa lapsuudessani kuvaamaan jotain pieniä itkupotkuraivareita ja sana on siten juurtunut sanavarastooni. Luultavasti äitini ei kuitenkaan ole koskaan törmännyt ihan oikeaan, autismitasoiseen paskahalvaukseen.

32-vuotias kahden pienen lapsen äiti. Äitiyteen ja lapsiperhearkeen tuli pieni lisätwisti, kun kuopuksella todettiin autismikirjon häiriö keväällä 2018. Blogissa tarjolla iloa, surua, pohdiskelua ja toivottavasti vertaistukea kaikille, joita autismi jollakin tapaa koskettaa.

Jaa tämä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *